ArjaSusi

Vuorikiipeilijä taisteli loppuun asti

  • Juri rakasti Karpaatteja ja vuorikiipeilyä.
    Juri rakasti Karpaatteja ja vuorikiipeilyä.


Tammikuun 22. päivänä 2014 Juri Verbytskin ruumis löydettiin Kiovan alueelta Hnidyn kylän läheisestä metsästä.  Jurin ystävä, Roman Holoviak, kertoo, että kun hänet tuotiin tunnistamaan ruumista, hän saattoi nähdä murtuneet jalkojen luut, murskatut kasvot, hirvittäville mustelmille hakatun selän ja murtuneet kylkiluut, jotka törröttivät ihon alla oikealla puolella kehoa. Kidnappaajat jättivät hänet pahoinpitelyn jälkeen kylmyyteen makaamaan ilman selviytymisen mahdollisuutta. Juri yritti ryömiä lumessa kädet sidottuina voimateipillä. Hän pyrki pois metsästä kohti asutusta. Mikään ei murtanut hänen mieltään, vaan hän taisteli loppuun asti.

 

Ukrainalainen sanonta “omena ei putoa kauas puusta” sopii hyvin lviviläisen Verbytskin perheeseen.  Elokuun 25. päivänä vuonna 1963 syntynyt Juri Verbytski seurasi geofyysikko isänsä jalanjälkiä. Valmistuttuaan Lvivin polyteknisestä insituutista maanmittausosastolta, hänestä tuli seismologi, kuten myös hänen vanhemmasta veljestään Serhistä.

Juri vietti terveellistä elämää ja harrasti liikuntaa vapaa-ajallaan.  Hän piti vuorikiipeilystä. Hän jopa nimitti koiransa Alpiksi. Juri oli hyvin suosittu Lvivin kiipeilyseurassa nimeltä “Ekstrem”. Kiipeämisestä uusien vuorten huipulle tuli Jurin intohimo. Hän suoriutui Kaukasuksen korkeimman vaikeusasteen reiteistä. Vuorikiipeily teki Jurista fyysisesti ja henkisesti vahvan. Hänen kiipeilykerhon ystävänsä muistavat hänet rohkeana ja sisukkaana miehenä. Hän ei pelännyt vaikeimpiakaan reittejä ja kiipeili myös talvella. Juri oli luotettava ystävä, joka auttoi aina tarvittaessa. Kerran hän melkein kuoli maanvyörymän alle yrittäessään pelastaa ihmisiä vuorilla. Vuoret rauhoittivat ja lohduttivat Juria. 

Vuodesta 1994 Juri Verbytski työskenteli Karpatian alueen seismologian laitoksella, ja hänen tehtävänään oli kerätä ja tutkia havainnointiaineistoa. Työ johti väitöskirjan tekoon, joka julkaistiin otsikolla "Metodologisia ja käytännön sovelluksiin liittyviä näkökohtia koskien Karpatian alueen geofysikaalisten datojen monitahoisen tietopankin keräämistä” ja jonka perusteella hänelle myönnettiin tohtorin arvo fysiikassa ja matematikassa. Verbytski oli kiinnostunut laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelusta, jotka palvelisivat geofysikaalista ja seismologista tutkimusta.

Jokapäiväisessä elämässään Juri oli kunnollinen, ystävällinen ja konflikteja kaihtava ihminen, jolla oli monia kiinnostuksen kohteita valokuvaamisesta rock-musiikkiin.  Solakka ja hyväkuntoinen Juri, jolla oli korkea otsa ja hiukset poninhännällä, nähtiin usein Sykhova-kadulla ulkoiluttamassa Alp-koiraansa.

Jurin ystävät kertovat, ettei hän ollut mukana politiikassa, vaan oli itseasiassa hyvin epäpoliittinen henkilö, mutta hänellä oli hyvin vahva oikeudenmukaisuuden taju. Hän piti kansalaisvelvollisuutenaan tukea ihmisiä, jotka olivat päättäneet puolustaa ihmisarvoaan ja halusivat saada äänensä kuuluville. Maidanilla Juri tarttui vaikeimpaan työhön ja meni yövartioon. Rauhallisena ja hienovaraisena ihmisenä hän ei rynnännyt eturintamaan, vaan ajatteli, että sanoilla on vahvempi voima kuin väkivallalla. Radikalismi ja viha eivät tulleet kysymykseen hänen kohdallaan. Hän yritti pysyä kontaktissa vastustajiin neuvottelemalla. Hän onnistui usein ratkaisemaan konfliktitilanteita ja ehkäisemään provokaatioita ja yhteentörmäyksiä.

Tammikuun 21. päivän aamuna 2014, kun yhteenotot Hrushevskyi -kadulla kiihtyivät, Juri joutui Berkutin joukkojen kumiluotien kohteeksi. Yksi luodeista osui hänen silmäänsä. Hän soitti siskontyttärelleen ja kertoi tapahtuneesta. Jurin ystävä, Ihor Lutsenko vei hänet silmälääkäriin Kiovan Oleksandrivska -klinikalle. Samana päivänä molemmat kidnapattiin klinikalta. Vain Jurin takki ja passi jäivät sinne.

Myöhemmin Ihor kertoi: “He vangitsivat meidät, laittoivat pussin päähämme ja veivät meidät jonnekin. Heitä oli noin kymmenen. He vaikuttivat ammattilaisilta, kuin poliiseilta. Meitä kidutettiin. Kun he saivat selville, että Juri oli kotoisin Lvivistä, hänet hakattiin erityisen brutaalisti. He pitivät häntä “banderevitsinä”, jolla he tarkoittavat äärinationalistia. Toimittajat, jotka tutkivat asiaa, saivat selville, että kidnappaajat oli palkannut “Alueiden puolue” synnyttämään kaaosta Kiovan Euromaidanilla. He etsivät uhreja Kiovan sairaaloista kostaakseen väkivaltaisesti. Heti, kun toimittajat tulivat paikalle, pahoinpitelijät pakenivat busseilla, joissa ei ollut ukrainalaisia rekisterikilpiä.

Hnidyn kylän asukkaat nimesivät kadun hänen mukaansa ja paikalle, josta hänet löydettiin kuolleena pystytettiin risti. Lvivissä Kolomyska -kadulla on nykyisin hänen nimeään kantava puisto. Muistolaatta on kiinnitetty Jurin kouluun numero 27. Hänen vuorikiipeilijäystävänsä “Ekstrem”-kerhosta aikovat nimetä Juri Verbytskin mukaan vuorenhuipun Itä-Kaukasuksella. “Ukrainan sankarit maailman huipuilla” -projektia tukevat myös kollegat Georgiasta. Juri oli yksi "Taivaallisten joukkojen" sadasta sankarista, jotka surmattiin Maidanin kansannousun yhteydessä viisi vuotta sitten.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat